Treenit

Kysely: Motivoiko kotitreeni?

Kun kello on alkuiltapäivä, se olisi jumppatuokion aika! Siispä kaksi reipasta askelta ja kas, perillä ollaan – olohuoneessa.

Nykyisin jokainen treenini alkaa sillä, että yritän häätää Urho the good boyn olohuoneen matolta. Tämä neuvottelu reviiristä kestää pitkään. Kun saan lopulta asunnon ainoan treenialueen itselleni ja alan töihin, saattaa kohta maton kulmalla salakavalasti taas nukkua valkoinen karvaläjä ja neuvottelu alkaa alusta. Jostain syystä jumppaavan ihmisen vieressä on vaan pakko olla.

Kipu kasvattaa ketutuskäyrää. Olen hakannut varpaani melkein jokaiseen mahdolliseen huonekaluun. Montakohan otsaa maailmassa on kuhmuilla olohuoneessa treenaamisen ja käsilläseisomishaasteiden takia? Entä montakohan taulua ja huonekasvia on lentänyt lattialle? Pari päivää sitten iskin yhden apupöydän neljään osaan, koska tangolla sohaisin peilin kumoon ja se kaatui sen päälle ja… No, onneksi kukaan ei loukkaantunut.

Hiljalleen olen hakeutunut ulos, käynyt lenkillä ja tehnyt ulkotreenejä.

Mietin, olenko ainoa, jolla on sisäinen motivaatio hiukan hukassa. Siispä tein pienen kyselyn instastoryn puolella. Tulokset eivät yllättäneet.

kotitreenigallup
Huippulaadukkaan kyselyni tulos ei yllätä. Jos tämä tehtäisiin laajemmin, tulos olisi varmasti vielä selvempi.

Valtaosaa kotitreeni ei motivoi yhtään. Toisaalta sitten on myös niitä, jotka osaavat olla motivoituneita. Siispä halusin myös kysyä, miksi ihmiset eivät ole motivoituneita tai sitten vaihtoehtoisesti mikä heitä motivoi.

Yhtäkkinen muutos tilanteessa on pistänyt monilla suunnitelmat kokonaan uusiksi.

“Motin löytö täysin uusiksi menneisiin lyh aikavälin tavoitteisiin on vienyt aikaa. “

Joillakin oli sama ongelma tilan kanssa kuin minulla.

“Samojen nurkkien katsominen passivoi. Herkut maistuu ja mitä pidempi aika kuluu, kynnys nousee.” 

“Inhottaa hikoilla omassa olkkarissa 😅”

“Tilat, kello, rokki ja yhteisön “paine” puuttuu”

“Olen laiska ja väsynyt 😬”

“Ei saa mitään muutakaan aikaiseksi. Ja välineiden puute ei auta ollenkaan.”

Nykyinen tilanne on haastava, sillä oma koti on monille nykyään myös työpaikka ja koulu. Se voi tuntua todella passivoivalta ympäristöltä, joka ei tarjoa uutta virikettä tai varsinkaan säkenöi minkäänlaista pr-ätmöstä. Omakin treeni loppuu usein jäähdyttelyksi imurointiin, koska olen punnertaessa nähnyt millainen villakoiralauma nurkissa vilisee. 

Sitten on myös niitä, jotka suhtautuvat omassa kodissa treenaamiseen aivan toisella tavalla.

“Mua motivoi se et ei mee matkoihin aikaa, vaan sen voi tehdä puoles tunnis ja sit se on ohi”

Kotona treenaaminen voidaan nähdä myös etuna. Voihan verkkotallenne- ja stay home-treenejä tehdä missä vain. Tuleekohan moni tämän jälkeen sittenkin kaipaamaan sitä, kun sai tehdä sukkasillaan nopean treenin? Ainakin moni on nyt oppinut, miten niitä tehdään nyt ja vaikka koko läpi koko elämän.

Se on kyllä esimerkillistä, että haastavasta tilanteesta on valmis jo itsessään oppimaan jotain.

“Motivoi: halu kehittyä haastavissakin olosuhteissa, puolison tuki kun yhdessä tehdään”

Pahinta olohuoneessa crossfit-tyyppistä treeniä tehdessä ovat olleet hetket, jolloin treeni on nostanut yksinäisyyden tunteita esiin. Niinkin on joskus käynyt, yksinäisyyskiukku tuntuu kiristykseltä kurkussa. Kauanko tätä paskaa oikein kestää? Seuran puute laskee muillakin motivaatiota.

“Treenikavereiden puute :(“

“Porukka kun puuttuu niin ei ole fiilistä”

Onneksi näihinkin pulmiin on olemassa ratkaisuja. Monet salit ovat vieneet treenit verkkoon. Live-tunnit kannattaa ehdottomasti hyödyntää, jotta yhteys liikunnallista elämää tukevaan porukkaan säilyy. Ihanan luovia ja kekseliäitä ratkaisuja voi keksiä myös ihan treenikavereiden kesken.

“Ittekseni en jumppais, se on saletti. Meidän jumpparyhmän ma-to teams treenit on päivän kohokohta. Jokainen suunnittelee treenin omalla vuorollaan ja sitten vaan tyrät rytkymään!”

Kotitreeniä
Tässä tehdään keskivartalotabataa.

Näkisin, että meillä on kaksi vaihtoehtoa, joita voimme toteuttaa. Todennäköisesti toisen toteuttaminen 100 %:n täydellisesti ei onnistu kummassakaan tapauksessa, vaan tekeminen ailahtelee siinä molempien välillä riippuen päivästä, temperamentista, stressitekijöistä ja muista lukuisista elämänkaaren asioista. Vaihtoehdot ovat a) ammentaa nykytilanteesta niin paljon hyvää kuin mahdollista b) antaa haastavan tilanteen viedä mukanaan ilman, että opimme siitä yhtikäs mitään.

Näkisin, että liikunta itsessään helpottaa a-vaihtoehdon painottumista. Lähtökohtaisesti liikunnasta tulee hyvä olo ja hyvä mieli, joka jo itsessään on motivoivaa.

“Motivoi ajatella, että täytyy jumpata oman terveyden ja kunnon vuoksi, huvitus tosin 0.”

“Liikkumisen ilo ja et jaksaa paremmin”

Aloittaminen on yleensä aina vaikein osuus, mutta jälkikäteen on parempi mieli, vaikka olisi tehnyt kuinka vähän.

Halusin kysyä myös ihan suoraan vinkkejä, joilla motivaatiota voi kasvattaa:

“Laita treenit kalenteriin, silloin niille on suunniteltua aikaa”

“Joku tavoite, jota voi edistää kotona, omien välineiden mukaan. Tai unohda jumpat ja treenaa pk”

“Seuraa jotain ohjelmointia. Aseta tavoitteita. Mieti hetkeä, kun palaat salille!”

On tärkeää saada välillä muistutus, että tämä tilanne kyllä joskus vielä loppuu. Ennen kuin sen aika koittaa, omasta terveydestä tasapainoisesti huolen pitäminen on juuri nyt todella tärkeää.

“Halu pitää kuntoa yllä, jotta helpompi jatkaa kunnolla sitten kun pääsee taas kunnolla treenaa. Ja toisekseen ei jaksa vaan olla, tarvii kotona illalla ja vapailla jotain tekemistä.”

“Nyt on tosi tärkeää pitää hyvää huolta itsestään.”

Ei siis luovuta toivosta, vaan jatketaan tilanteeseen sopeutumista. Mikään muutos tai kasvu ei tapahdu yhdessä yössä, joten eiköhän mennä läpi kaikki turhauttava ja myös läpi kaikki hauska.

Seuraa blogia Facebookissa 

Seuraa blogia Bloglovinissa