CrossFit

Painonnostovalmentaja Karoliina Paukkala, kuinka paljon ihminen pystyy nostamaan?

Karoliina Paukkalalla on mielenkiintoisia pointteja painonnostosta. “Karkki” on selkosanainen ja tarkka valmentaja, joka ei päästä tekniikkavirheitä läpi sormien. Tämän tiedän omakohtaisesta kokemuksesta.

Karoliina kertoo mielenkiintoisesti, mistä kaikesta painonnostossa on kyse. Ainoastaan voima ja taito eivät riitä, tarvitaan myös kovia hermoja.

Karoliina toimii painonnostovalmentajana CrossFit Herttoniemessä. Hän on nähnyt, miten crossfit on lisännyt painonnoston suosiota ja miten naisten kasvava osuus sekä harrastajakunnasta että menestyvistä kilpailijoista on osaltaan vaikuttanut lajin kasvuun. Se on hyvä, sillä Karoliinan mielestä laji sopii iästä, koosta ja sukupuolesta riippumatta kaikille.

Painonnosto on Karoliinalle harrastus ja sivutyö. Valmennusta hän on tehnyt pari vuotta, aluksi ryhmäohjauksena crossfit-harrastajille ja myöhemmin yksilövalmennuksina. Nyt hänellä on valmennuksessa kilpailuun tähtääviä urheilijoita.

Karoliinan taustalla on monia urheilulajeja. Monet ovat olleet voimapainotteisia ja räjähtävyyteen liittyviä lajeja. Viimeisin harrastus oli amerikkalainen jalkapallo. Lajin parissa piti pitää yllä voimatasoja ja liikkuvuutta, joten sitä kautta tapahtui ajatuminen crossfittiin. Sieltä Karoliina huomasi osa-alueet, jotka sopivat hänelle, ja ne olivat painnonnosto ja voimaharjoittelu.

“Ensin itse harrastin painonnostoa ja kilpailin. Nopeasti huomasin, että olen tässäkin parempi valmentajana kuin urheilijana.”

Pitoa täytyy olla myös korvien välissä

Liikkuvuutta, koordinaatiokykyä, räjähtävyyttä, kehonhallintaa ja ulkoisen objektin hallintaa. Niin Karkki itse kuvailee painonnostoa. “Se on voimaa, nopeutta ja myös paljon mentaalipuolta.”

“Painonnostajan täytyy olla aika analyyttinen. Pitoa on oltava päässäkin, ei pelkästään selässä ja kropassa. Korvienväli pitää olla aika kova.”

Painonnostokilpailu on äärimmäisen raaka. Se on tilanne, jossa painonnostajalla on kuusi tai, huonoimmassa tapauksessa, kolmen noston mahdollisuus osoittaa mihin hän pystyy.

“Se on aina koko kilpailun jännittävin hetki, kun tulee ensimmäinen tempaus eli avausnosto. Se, että joudut siihen paineistettuun tilanteeseen. Sulla on yleisö ja tuomarit ympärillä. Olet pitkään harjoitellut, tavoitellut jotain sellaista asiaa, joka on sulle tärkeää. Ja sit sulla on se puolitoista sekuntia. Tempaus kestää kokonaisuudessaan lattiasta pään päälle 1,1 sekuntia ja siitä sitten ylös vielä vähän lisää. Siinä on se aikaikkuna, jonka aikana pitää pystyä osoittamaan mihin pystyt.”

Urheilija Laura Pihkala valmentajan tarkan silmän alla.

“Jos ensimmäinen tempaus ei onnistu, niin sit se vasta alkaakin jännittää, koska sitten on enää kaksi tempausta jäljellä, jolla tulos täytyy jollakin tavalla kaivaa esiin.”

Ei Karoliinan mukaan ole ihan yksi tai kaksi kertaa, kun kolmella tempausnostolla tulos ei onnistu. Sen jälkeen tulevat mieleen ajatukset, kuten ‘miksi minä ylipäänsä edes harrastan tätä urheilulajia’.

“Se vaatii tosi kovia hermoja urheilijalta. Valmentajan ominaisuudessa voin sanoa, että nyt kun omia urheilijoita on useampaan kertaan merkityksellisissä kilpailuissa ollut kilpailemassa, ei se valmentajan jännitys ole yhtään vähäisempää kuin kilpailijan. Joskus tuntuu jopa, että päinvastoin.”

Jännitys täytyy ottaa huomioon valmennuksessa, vaikka on hankalaa valmistautua oikeaan kisatilanteeseen.

“Samanlaista adrenaliinisyöksyä ei harjoitustilanteessa saa, mutta toki sitä voidaan yrittää simuloida jollakin tavalla. Viikkoa kahta ennen kisaa otetaan maksiminousu, eli käydään maksimiraudassa ja katsotaan, mitä tulee. Hyvä, jos tilanteen pystyy tekemään mahdollisimman samanlaiseksi kilpailun kanssa.”

Tekniikka ja taito ennen voimaa

Painonnosto on Karoliinan mukaan ensisijaisesti tekniikkalaji.

“Mikään määrä nopeutta ja voimaa ei kompensoi loppuun saakka taidon puutetta.”

“Mitä siis ensisijaisesti harjoitellaan, on tekniikka ja taitoharjoittelu. Sitten kun taito on saatu sille tasolle, että painoa pystyy edes jonkin verran nostamaan, vasta siinä kohtaa painonnostoharjoittelu muuttuu ylipäätään edes fyysiseksi harjoitteluksi. Pitkään joudutaan tekemään töitä esimerkiksi kepillä tai tyhjällä tangolla, jotta opitaan perustekniikat.”

Tekniikkaa ylläpidetään joka treenissä, mutta sen lisäksi lisätään rautaa pikkuhiljaa.

“Tähän lajiin kuuluvat epäonnistumiset. Aina silloin tällöin tulee epäonnistuneita nostoja. Se on just se, mikä kehittää kilpailemisen taitoa. Se, että pystyt hyväksymään epäonnistumiset ja tyhjentämään päänupin ja lähteä tekemään uutta nostoa, se on tyypillinen tapa edetä.”

Painonnoston harjoittelu ei ole pelkkää raudan nostelua. Painonnostaja tekee myös muuta treeniä monipuolisesti: voimaharjoittelua, kyykkyä, pressejä, punnertavia liikkeitä, leuanvetoa, keskivartaloa ja räjähtävyystreenejä, loikkia, hyppyjä ja pikajuoksutreeniä.

“Mikään voima ei kompensoi taidon puutetta.”

Painonnosto lujassa nosteessa

Painonnoston suosio on kasvanut. Karoliinan mielestä laji sopiikin aivan kaikille, iästä, koosta ja sukupuolesta riippumatta.

“Painonnoston parissa on alle kymmenvuotiaita ja se on myös hyvin suosittu masters-laji. 2018 Masters maailmanmestaruuskilpailussa Barcelonassa oli melkein tuhat osallistujaa. Korkein ikäluokka oli 85-vuotiaat ja siitä yli.”

“Laji sopii myös eri kokoisille ihmisille. Tämä on painoluokkalaji, jossa naisten sarjassa alin paino on alle 48 kiloiset naiset ja ylin paino on uuden painoluokkasysteemin mukaan muistaakseni yli 88 kiloiset naiset. Miesten puolella on 50 kiloa ja siitä eteenpäin. Eri kokoiset ihmiset voivat harrastaa ja kilpailla painonnostossa. Laji ei vaadi esimerkiksi tietyn tyyppistä ulkonäköä, vaan tässä lajissa voi pärjätä ja tästä voi nauttia minkä kokoiset ihmiset vaan.”

Painonnoston suosion taustalla on osaltaan crossfit, joka on lisännyt lajin tietoisuutta ja josta on myös tullut paljon uusia urheilijoita painonnoston piiriin. Kansainvälisesti on nähtävissä Karoliinan mukaan sama ilmiö.

“Toinen syy on se, että naiset voivat harrastaa painonnostoa. Painonnosto ei ole ollut olympialaisissa kuin vasta 80-luvulta eteenpäin myös naisten lajina. Tietysti on mennyt oma aikansa, että tietoisuus ja kiinnostus on lisääntynyt naisten parissa.”

“Ja mehän tiedetään, että aina kun naiset tulevat mukaan, tulee valtavasti lisää harrastajia. Sama ilmiö on ollut muun muassa amerikkalaisessa jalkapallossa ja monessa muussa perinteisesti miesten lajiksi ymmärretyssä lajissa.”

“Suomessa naiset, ja miksei myös miehet, ovat alkaneet pärjäämään kansainvälisillä lavoilla, jolloin on saatu lisää näkyvyyttä julkisuudessa ja mediassa.”

Karkki myöntää olevansa kilpailullinen.

Suomi pärjää kansainvälisesti

Painonnostajat pystyvät hurjiin tuloksiin. Kuinka paljon ihminen pystyy nostamaan?

“Tästä on käyty keskustelua, onko raja saavutettu vai kuinka paljon vielä mahtaa olla saavutettavaa. Kyllä maailman parhaat isokokoiset miesnostajat pukkaavat pään päälle helposti suorille käsille 260 kiloa.

“Toki jossain vaiheessa tulee fysiikan lait vastaan. Vielä se ei ole tullut vastaan, käyrät ovat nousevia kansainvälisillä huippupainonnostajilla.”

Suomi tulee Karoliinan mukaan pärjäämään painonnostokilpailuissa aivan pian.

“Naiset varsinkin ovat jo pärjänneet hienosti. Kansainvälinen olympiakomitea on puuttunut tiukalla kädellä monia voimalajeja ja myös painonnostoa vaivanneeseen doping-ongelmaan. Nyt kun lajia on saatu puhdistettua vilpillisiä keinoja käyttävistä urheilijoista, se antaa puhtaille urheilijoille paremmat mahdollisuudet menestyä. Sitten päästään oikeasti mittaamaan sitä, mihin ihminen on kykeneväinen ilman mitään epäreiluja keinoja.”

Kilpailuvietti on kova

Karoliina nauraa, kun häneltä kysyy, mikä on valmentamisessa palkitsevinta.

“Helppo ja moraalisesti oikea vastaus olisi, että kun näkee, kun urheilija kehittyy. Se on tietysti mielettömän hienoa ja siitä saa valmentaja tosi hyvät kiksit. Itse olen sellainen, että reagoin voimakkaasti sekä tunne- että fyysisellä tasolla urheilijoideni onnistumiseen. Tuuletan heidän puolestaan usein.”

“Mulle ei sinänsä niin paljoa merkitse kuinka paljon urheilijalla on tangossa rautaa, vaan kuinka hienosti urheilija suorituksen suorittaa. On kiinnostavampaa nähdä, mitä hän on oppinut taitopuolella kuin mitä hän pystyy tankoon rautaa laittamaan.”

“En sitä kiellä, etteikö kilpailutilanteet ja siellä onnistumiset, mitalit, mestaruudet, hyvät tulokset ja ennätykset puhuttelisi. Mutta jos ajatellaan urheiluvalmentamisen kokonaisuutta, niin onnistumisen elämykset pitkäjänteisestä harjoittelusta.. kyllä mä koen, että mä sinne kuulun, vaikka kilpailullinen olenkin. Myös valmentajana.”

“Kilpailuviettiä pitää olla tässä lajissa.”