CrossFit Kisat

Kun ensimmäisen kerran suoritin CrossFit Open -lajia

Joka puolella hehkutetaan CrossFit Openien alkamista. Monille se on tuttu ja jopa hauska aika vuodesta. Osalle taas se ei sano mitään. Kerronkin sinulle nyt lyhykäisyydessään homman jujun sekä hiukan omista kokemuksistani, erityisesti ihka ensimmäisestä Open-päivästäni.

CrossFit Open on kaikille avoin karsinta, johon ilmoittaudutaan verkossa ja jonka lajit suoritetaan omalla kotisalilla. Ideana on löytää kovakuntoisimmat osallistumaan myöhemmin keväällä Regionaaleihin, joista edelleen karsitaan urheilijat kesällä järjestettäviin CrossFit Gameseihin. Sen voittava mies ja nainen ovat maailman kovakuntoisimmat.

CrossFit Openista siis alkavat eräänlaiset crossfitin maailmanmestaruuskilpailut. Tässä vaiheessa kilpailussa on omat sarjat yleiselle, skaalatulle sekä masters-porukoille. Open-lajeja on yhteensä viisi, jotka julkistetaan yksi kerrallaan aina viikoittain. Julkistaminen tapahtuu Suomen aikaa torstain ja perjantain välisenä yönä. Aikaa lajin suorittamiseen on viikonlopun yli maanantai-iltaan asti.

Olin harrastanut lajia noin viisi kuukautta, kun osallistuin Openeihin ensimmäisen kerran. Treenikaveri kannusti osallistumaan kokeilumielessä. Todellisuudessa minulla ei ollut selkeää kuvaa siitä, mihin olin ryhtynyt.

Olin rekisteröitynyt onnistuneesti netissä ja lauantaina tepastelin salille erikoiseen aikaan, ennen perustuntien alkamista. Helmikuun pakkaspäivä oli aurinkoinen. Minua jännitti.

Kun astuin salin ovesta sisään, laji oli jo joidenkin osalta käynnissä. Meneillään oli 16.1, joka oli 20 minuutin amrap. Se sisälsi askelkyykkykävelyä tanko suorilla käsillä, burpeita ja chest to bareja. Suorittavan urheilijan vierellä kulki tuomari kirjoitusalusta ja kynä kädessä.

Seisoskelin jännittyneenä seinän vieressä ja valmistauduin muiden suorituksia katsellen varmaan yli tunnin. Ehkä yritin muutaman kerran saada chest to bareja, mutta huonolla menestyksellä. Olin tuolloin saanut ensimmäisen leukani vasta pari viikkoa aiemmin.

En vielä tiennyt sitä silloin, mutta tuona päivänä kättelin ensimmäisen kerran monet tulevat treenikaverit sekä valmentajakolleegat.

Lopulta olin “valmis”. Tuomarikseni tuli the one and only Tapio Mustonen. Jännitin Open-lajien suorittamiseen kuuluvaa tuomarointiakin, mutta kun aika alkoi, suoritus sujui omalla painollaan. Ensimmäisen lajini suoritin skaalattuna eli chest to barien sijaan tein hyppyleukoja. Tapio antoi minulle aina selkeät ohjeet mitä ja kuinka paljon piti seuraavaksi tehdä.

Muistan, että lajin jälkeen olin helpottunut, mutta myös jollain tavalla innoissani. Sain allekirjoittaa ensimmäisen tuloskorttini. Saatoin olla ehkä jopa hitusen ylpeä!

Tämä kuva on ekalta Open-laji päivältäni! Kannustusviestit olivat kohdillaan, niin kuin aina.

Seuraavina viikkoina aloin suorittaa lajeja yleisessä sarjassa, vaikka en oikeasti osannut liikkeitä. Toisessa lajissa oli toes to bareja, joita sain ensimmäisellä yrityksellä kokonaiset kaksi kappaletta. Tein lajin uudestaan varmaan neljä kertaa. Lopulta sain tulokseksi 11 toes to baria, eli jotain ehkä opin viikonlopun aikana.

Open-viikkojen kuluessa tutustuin ensimmäisenä päivänä kättelemiini ihmisiin. Openien suorittajat tulivat tutuiksi ja meille syntyi keskenämme sellainen tukiverkosto. Olin lähtenyt kaverin tuen ja kannustuksen ansiosta mukaan Openeihin ja niihin osallistuessani kaveripiiri rakentui laajemmaksi entisestään. Openien aikaan alkoi ympärilleni muodostua eräänlaista crossfit-perhettä.

Mutta eikö tämä käytännössä ole turhaa ajanhukkaa, kun ei ole mahdollisuuksia edes Regionaaleihin? Eikö tällaisesta saa turhaa stressiä?

Pointti osallistumisessa on yhteisöllisyys, kokemus ja, kyllä, kilpailullinen jännitys. CrossFit Open on kätevä tilaisuus päästä kokeilemaan erilaisia lajeja ja millaista on urheilla ikään kuin kilpailullisessa mielessä. Vaikka liikkuisitkin vain itseäsi varten, pääset silti jakamaan monta viikkoa kestävää kokemusta muiden urheilijoiden kanssa. Todennäköisesti opit samalla jotain uutta, kuten minä opin auttavasti toes to bareja. Myöhemmin otin haltuun myös käsilläseisontapunnerrukset ja viime vuonna ensimmäistä kertaa chest to barit.

Minulle Openit myös opettivat, millaista kisaaminen urheilussa voi olla. Niiden ansiosta uskalsin lähteä myöhemmin matalan kynnyksen kisoihin pitämään hauskaa. Koska sitä se pääsääntöisesti on, kisaamisesta nauttimista. Iloa on huomata, että pystyy ylittämään itsensä.

Open-lajit ovat samat ympäri maailman, joten osallistumalla pääset osaksi globaalia tapahtumaa. Kun syötät tulokset crossfit.comiin, näet, miten olet maailmanlaajuisesti pärjännyt.

Tulosten syöttämisessä kannattaa olla tarkkana, kröhöm… Viime vuonna minulle kävi tosi iso moka Open-tulosten syöttämisessä, mutta se on toinen tarina.

17.1 oli ikimuistoinen.

CrossFit Openit alkavat 22. päivä helmikuuta ja loppuvat 26. maaliskuuta. Rekisteröityminen on jo mahdollista.

Kannustanpa sinua siis rohkeasti tarttumaan tilaisuuteen ottaa kaikki ilo irti omasta harrastuksesta. Ihan vaikka vain kokeilumielessä, niin kuin minä. Enpä ole myöskään kuullut, että muissa lajeissa olisi mahdollista maailmanlaajuisesti kokea tällaista henkeä.